Ž„rett”myyksien Meress„ Arvo Kohtaa Ominaisuuden Ja Kaikkeus Purskahtaa Myrskykaavoiksi Sy”verin Verkkokalvolle
Syvyysunien Sis„ll„ Tasot Sulautuvat Harsopinnoiksi Joiden L„pi Hiukkaset Repeytyv„t
Yksi Ajan Ohittaneista Kohoaa Kohti Valoa Koskettaen Toiseuden Reunaa
Rajattomuudesta Hahmoiksi Tiivistyv„t Peitt„v„t S„derihmoillaan Umpitilaa
